Etäjaksollani käytin pitkästä aikaa VR:n palveluja. Tosin tajusin lähteväni junalla vasta 50 minuuttia ennen lähtöaikaa, niin en voinut varata tai tilata lippua verkon välityksellä. Osaamisesta se ei ollut kiinni. :)

Köpötin sitten asemalle ja ostin lippuni automaatista. Junassa sitten hymyilytti, kun tuli lipun tarkastuksen aika enkä ollut tällä kertaa edelläkävijä. Kyllä konduktöörit ovat siirtyneet tietoyhteiskuntaan perinteisistä ammateista yhtenä edelläkävijänä. Perinteisiä lippuja tosin on suurin osa, mutta hienosti toimii myös printtilippu tai kännykkälippu. Siinä konduktööri pokkana ottaa kännykkäsi ja tihrustelee onnettoman pieniä numeroita. Lopputuloksena hänen koneestaan tulee näppärä pieni tarkistelippu. Nerokasta ja ah, niin kätevää...kännykkähän meillä kaikilla suomalaisilla on tai ainakin lähes. VR ja sen henkilöstö ovat edelläkävijöitä. Tunnen ylpeyttä järjestelmästä ja konduktööreistä!  Ja, jännää on myös, että olemme suomalaisina niin tottuneet jo tähän, ettei kukaan enää edes hämmästele asiaa. Näin siis seurasin sitä, kuinka työ tai ainakin konduktöörin työ on hieman muuttunut ja he ovat omaksuneet uusia tapoja ja työtapoja. Vai onko joku eri mieltä?

Työn muutokset näkyvät siis tälla tavalla joissakin ammatteissa. Toinen mielenkiinnon kohteeni on lääkärit - ei sen ammattinsa puolesta vaan kuinka hyvin he osaavat hyödyntää tietotekniikkaa. Viime vuodelta onkin tästä (valitettavasti) paljon kokemusta ja taidoissa on valtavasti eroja. Kirosin ainakin muutaman kerran, ettei potilasjärjestelmät ole vielä sairaanhoitopiireissä sillä tasolla, että tiedot olisivat kaikkien saman piirin lääkäreillä nähtävissä. Mielahdessakin vielä toimitaan paperilähetteillä ja kansioilla. Mielenkiintoista oli lukea omasta kansiosta porhaltaessani yksiköstä toiseen olevani "asiallinen perusterve nainen". Hmm...että sellaista.

No, joku ihmettelee, miten tämä liittyy opintoihin? Nämä ovat vaan asioita, jotka tulevat mieleeni, kun käsittelen tätä aihetta Työ tietoyhteiskunnassa.